Elokuva nimeltä Hunger Point, kuvasi tyttöä jonka sisko kuoli elokuvan puolivaiheilla lääkkeiden yliannostukseen. Siskon kuoltua, tyttö alkoi kopioda hänen syömistapojaan ja oli itsekin joutua hoitolaitokseen. Elokuva oli ehkä hieman shokeeraava mutta joka tapauksessa. Nämä edellämainitut syömistavat olivat elokuvasta se joka jäi mieleeni. Tyttö leikkeli kaiken ruoan lautasellaan niin pieneksi kin suinkin. Eikä laittanut palaakaan suuhunsa ennen kuin kaikki oli pienenä silppuna. Leipään hän ei katsonutkaan.
Skippasin tällä viikolla jo kaksi päivää koulua. Tiistain ja tänään. Maanantainakin lähdin kotiin kesken päivän, ennen ruokatuntia. Olin kyllä aikeissa tänään nousta ylös ja lähteä kouluun mutta sitten muistin mitä eräs luokkalaiseni sanoi eilen. Tämä luokkalaiseni, kutsutään häntä nyt vaikka nimellä Eveliina, ei ole sellainen kenen kanssa liikun kovin usein, koska hän arvostelee kaikkea mikä liikkuu. Eilen Eveliina huomautti kahden muun luokkalaisen, sanotaan vaikka Veera ja Anni, syömisestä tähän tyyliin: "Mä en tajua tota Veeran ja Annin syömistä. Siis nehän ottaa suurinpiirtein vaan lasin vettä ja puolikkaan herneen. Ei tollasessa ittensä nälkiinnyttämisessä oo mitään järkee!"
Menin aika hiljaiseksi tässä vaiheessa ja tuijottelin omaa lautastani, jolta olin syönyt vain pari haarukallista salaattia. Loppuruokaa vain pyörittelin ympäriinsä lautasella. En ole varma huomasiko Eveliina tätä touhuani mutta hän halusi aika pian lähteä tupakalle. Jes! Sain näin ollen loistavan tekosyyn nousta pöydästä syömättä ruokaani loppuun.
Lähden viikonlopuksi taas vanhempieni luo, veljelläni on syntymäpäivä. Positiivinen puoli on taas siinä että pääsen tarkastamaan painoni. Tottakai toivon että painoni olisi pudonnut jo alle 60 kilon, mutta pienikin pudotus on aina eteenpäin. Jos olen pudottanut eden 1 kilon, olen tyytyväinen.
Tämän hetken vartalon mitat:
Vyötärö: 68cm
Lantio: 99cm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti