Vihaan itseäni

Viilsin taas itseäni... Hupsista.

Kävin eilen elokuvissa ystäväni kanssa ja sen jälkeen kahvilla. En syönyt mitään herkkuja missään välissä, mutta kotiin päästyäni jokin vain napsahti. Käsivarressa komeilee kaksi vierekkäistä viiltoa.... 

Tänään en ole syönyt mitään. Kuppi kahvia tunti sitten, lasillinen vettä diettipillereiden kanssa vähän ennen. 

Tylsistyn kuoliaaksi kotona mutta en jaksaisi lähteä kaupungille houkutusten sekaan... 

Masentaa.

Se on asenteesta kiinni

Ostin tiistaina Nutrilett-dietti tuotteita. Tiedättehän, niitä kun TV:ssäkin mainostetaan, "koko Suomi Nutraa".
Tokmannissa oli tarjouksia joten päätin kokeilla. Mukaan tarttui yhteensä 4 proteiinijuomaa ja 5 ateriankorvikepatukkaa. Join yhden juoman kotimatkalla bussissa. Huvittavaa oli tuoteseloste:
"Tuotetta ei ole tarkoitettu lapsilleja nuorille, raskaana oleville, eikä myöskään syömishäriöstä kärsiville." 
Taisin jopa naurahtaa ääneen luettuani. Koska en koe että "kärsin" mistään enkä ajattele anorexiaani syömishäriönä, en ilmeisesti kuulu kieltoryhmään? ;)

Eilen vietin aikaa miesystäväni kanssa.
 - Aivan, minulla on mies seuraa, jos en ole asiasta vielä maininnut. Tapasin hänet oltuani pro-ana jo jonkin aikaa.
Joka tapauksessa, miesystäväni ei käsittänyt Nutri-diettiäni koska olen nyt jo hoikka. Vaikka hän itsekin yrittää pudottaa muutaman kilon (ei kyllä uskoisi, kaikesta siitä kebabistä mitä hän kurkkuunsa tunkee), hän ei tue minun laihdutustani. Hänen mielestään saisin syödä enemmänkin. Saattaa olla totta, mutta se ei ole sitä mitä haluan kuulla. Saati tehdä.

Myönnän, hukkasin Anan hetkeksi joulunpyhinä jaa uuden vuoden vaihteessa, mutta hän palasi. Ja nyt kun olen jälleen oikealla polulla, olen taas alkanut nauttia nälän tunteesta. Ruokavalioni sisältää tällä hetkellä salaattia ja Nutrilett-patukoita ja -juomia. Tosin syön niitä vasta kun nälkäkivut yltyvät siihen asteeseen että olen pyörtyä. Joskus silloinkin auttaa pari lasillista vettä tai light colaa.

Muistakaa ystävät; juokaa päivässä vähintään 2 litraa vettä. Ja mielellään jääkylmänä. Usein nälän tunne johtuu vain nestevajeesta. Vesi ei sisällä kaloreita eikä lisäaineita, ja tekee keholle hyvää vaikka ei laihduttaisikaan.

Peilikuvani näytti tänään aamulla todella hyvältä. Olen todella itsevarmalla tuulella, ja ehkä jopa sellaisessa mielentilassa että voisin käydä kaupoilla sovittelemassa vaatteita.
Kunhan pitäydyn sopimuksessa jonka tein itselleni ja Analle; en osta tai edes sovita mitään suurempaa kuin S/36.

Uuden vuoden lupauksia ja tavoitteita

1. Pudota painoa vähintään 55 kiloon. 
2. Mahdu koon 32 farkkuihin ja näytä hyvältä. 
3. Ole luokkakokouksen hoikin tyttö
4. Lopeta tupakointi (klisee, tiedän)
5. Päivitä blogia useammin. 

Uskoisin näillä pääseväni alkuun.
Haluan nyt vielä vähän avata näitä tavoitteita tässä. Osa niistä on kuitenkin liitännäisiä toinen toisiinsa.

Nro 1. Tähän ollaan nyt pyritty kokoajan, joten parempi asettaa selkeä takaraja sen saavuttamiselle. Tavoitteena siis painaa 55kg tai vähemmän vielä tämän vuoden aikana.

Nro 2. Koko 34 on uusi 36, joten mitä pienenpiin farkkuihin mahdun, sitä parempi. 32 farkut ovat jo lähes perseettömille ihmisille, ja haluan kuulua siihen kategoriaan. En ole koskaan pitänyt omasta takapuolestani, joten tämä olisi unelma käynyt toteen.

Nro 3. Kuten taisin mainita pari blogausta sitten, ala-asteeni luokkakokous on tulossa tänä kesänä. Haluan täräyttää kaikkia, ja olla uskomattoman hoikka luokkakokouksessa. Olin hieman koulukiusattu ala-asteella, mutta kukapa ei olisi ollut... En vain koskaan kuulunut niihin "suosittuihin" tyttöihin, olin aina rivissä viimeisinä kun valittiin joukkueita liikuntatunnilla, tanssiliikunnasta puhumattakaan... Näytän kaikille että olen vihdoin heitä parempi jossakin.

Nro 4. Olen oikeastaan jo lopettanut. Tasan kuukausi sitten, itsenäisyyspäivänä, poltin viimeisen tupakkani, enkä yksinkertaisesti ole ostanut uutta askia. Tästä on sitten helppo jatkaa ja lopettaa kokonaan. Terveempi vaihtoehto elämälle, mutta nyt täytyy vain löytää jokin muu kanava purkaa stressiä. Esim kuntoilu, joka sitten auttaa numeroiden 1-3 saavuttamisessa.

Nro 5. Tuntuu että olen vähän laiminlyönyt tätä blogia, kun päivitän kerran kuussa tai harvemmin. Yritän nyt heti alusta alkaen päivittää aktiivisemmin edistystäni ja elämäni käänteitä jotka vaikuttavat kaikki tavalla tai toisella mielialaani ja tähän laihtumisprojektiin.

Jatketaan yhdessä eteenpäin eikä luovuteta! Ei Roomaakaan rakennettu päivässä.

Uusi vuosi, uudet kujeet tai jotain sinne päin

Joulu meni, vuosi vaihtui ja draamaa on riittänyt.

Lyhyesti, joulu meni perheen luona, ja jouluruokaa tuli sitten syötyä vähän ehkä liikaa... ja oksennettua sitten sen edestä. Joulun ja uuden vuoden välillä en mitään muuta tehnytkään töiden välissä kuin söin...
Olen vain tunkenut naamaani kaikkea suklaasta ja hedelmäkarkeista paahtoleipään ja pizzaan. Ja oksentanut kaiken jälkeen päin.
En ole varma voinko kutsua tätä enää pro-ana blogiksi kun en noudata Anan sääntöjä... Toisaalta painoa ei ole kertynyt takaisin joten tämä ns. pro-mia meininki näyttäisi myös toimivan jollain tasolla...