Alku ja esittely

Heippa!
Minä olen "Ringo" ja tämä on anoreksia blogi.

Aloitetaan vaikka kertomalla hiukan jotain itsestäni.
Olen täyttänyt tänä vuonna 21 vuotta (syntymäpäivämäärä profiilissa on väärä, yksityisyyden suojaksi). Olen "sairastanut" bulimiaa ja anoreksiaa nyt noin 5 vuotta.
En ole koskaan ollut mitenkään kovin lihava tai ylipainoinen, päinvastoin. Painoindeksini on aina ollut ihannerajoissa. Miksi sitten syömishäiriö? Koska en muista yhtä ainoaa päivää jona olisin ollut tyytyväinen kehooni. Siis kokonaisuudessaan. Aina on jokin paikka johon en ole tyytyväinen.
No mutta tämähän on ihan normaalia, eikö? Kaikki naiset aina valittavat kuinka takapuoli on liian leveä tai kuinka allit roikkuvat jne. No minä sain tarpeekseni tästä kaikesta.

Rippikouluaikana olin vielä ihan kuin kukatahansa normaali teini. En ollut vielä eläessäni seurustellut kertaakaan ja silloinhan ne ensimmäiset ulkoäköpaineet tulivat. Kaikki muut tytöt rippikoulussa olivat jo seurusteleet ja jotkut jopa harrastaneet seksiäkin. Minä raukka en ollut koskaan edes suudellut. Joten, minä valehtelin. Sanoin että poikaystäväni oli juuri jättänyt minut koska minulla oli bulimia. Siihen aikaan en olisi voinut edes kuvitella oksentavani ruokaani. Kuitenkin, jatkoin tätä valhetta myös rippikoulun jälkeen. Ja ennen pitkään aloin itsekin uskoa siihen että minulla todella on bulimia. Joten todistaakseni sen (lähinnä itselleni), minä oksensin. Ja voilá! Näin sain syömishäiriön.

Viime vuonna bulimiani oli paisunut ihan hulluihin mittoihin. Asun yksin, joten kukaan ei vahdi syömisiäni. Saatoin olla monta päivää syömättä muruakaan ja sitten seuraavalla viikolla kävin hesburgerissa ja pizzerioissa monta kertaa. Joskus jopa kolmesti saman päivän aikana. Ja jokaisen aterian jälkeen oksensin vessassa. Tunsin aina itseinhoa syödessäni ja vielä enemmän oksentaessani. Tuntui kuin olisin sylkenyt rahaa vessanpönttöön.
Jossain vaiheessa aloin käymään kaupassa yhä harvemmin ja harvemmin. Ajattelin ettei minun kannata ostaa ruokaa ja syödä, koska oksennan kuitenkin. Jonkin aikaa söin ainoastaan koululounaan.
Kerran vanhempien luona käydessäni äiti huomasi minun laihtuneen ja pakotti minut vaa'alle. Painoin tuolloin 61 kiloa. Olen 170cm pitkä joten se on aika vähän. Olin todella iloinen että olin laihtunut niin paljon, mutta äidilläni alkoivat hälytyskellot soida. Joten minut pakotettiin syömään. Ja painoni nousi välittömästi 2 kiloa.
Olen välttänyt kotona käymistä mahdollisimman paljon, koska minut pakotetaan syömään perheen kanssa enkä voi oksentaa syömääni ruokaa.

En ole koskaan usheillut tai kuntoillut juuri nimeksikään, mutta viimeisen kuukauden aikana olen muuttanut senkin. Olen käynyt vähintään kaksi kertaa viikossa juoksu tai hölkkälenkillä ja yritän tehdä päivittäin 50 vatsalihasliikettä. Aina en tietenkään muista tai jaksa tehdä niin montaa, mutta parempi tehdä edes yksi joka päivä kuin olla tekemättä mitään.

Tällä hetkellä painan noin 63 kg. Tavoitteeni on 55kg, mieluummin vähemmän.
Vyötärönympärykseni (VY): 70,5cm

Tästä aloitetaan ja toivotaan parasta.

Tämän päivän ruokavalio tähän asti: 6 lasillista vettä.
Annoin itselleni muutamia haasteita, joista yksi, jota nyt toteutan, oli "24 tuntia syömättä", ainoa sallittu aine on vesi. Aloitin tuntien laskemisen eilen illalla noin klo 23.00. Eli nyt on takana noin 15 tuntia. Eikä edes ole nälkä. :)