maanantai 18. helmikuuta 2013

Ylämäki, alamäki...

Viime viikko meni melko hyvin!

Joka päivä kului töissä. 7 tuntia joka päivä syömättä mitään. Työkaverit väillä ovat kyselleet enkö halua pitää ruokataukoa tai mitään, mutta olen vain sanonut että olen syönyt ennen kuin tulin töihin ja että syön heti kun pääsen kotiin.
Totuus on että juon aamulla tasan yhden kupin kahvia ja täytän vesipullon töihin. Työpäivän jälkeen olen saattanut syödä yhden kovan hedelmäkarkin tai pienen vanukkaan. (sellaisen joita myydään lapsille, hyvin pieni annoskoko siis) Viime viikon ruokavalioni kootui siis pääasiassa vedestä.

Kuitenkin orstai, joka oli siis ystävänpäivä, kaverini poikkesi töihin tuomaan minulle ystävänpäivälahjan; kortin ja suklaalevyn. Olin varsinainen idiootti kun menin avaamaan sen. Ajattelin ottaa vain yhden palan, mutta oltuani syömättä pitkään levyllinen suklaata meni yhdessä hujauksessa. Huono omatunto iski välittömästi.

Ikään kuin se suklaalevy ei olisi riittänyt tuhoamaan onnistunutta viikkoa; lähdin viikonlopuksi ystäväni luo. Hänen äidillään on paha tapa tarjoilla pöydän täydeltä ties mitä. Jo pelkkä aamiainen oli enemmän kuin olen syönyt kuukauteen! Tuntuu kuin olisin lihonut 10 kiloa pelkästään viikonlopun aikana.



En edes uskalla mitata vyötäröäni tällä hetkellä. Löysää massaa on niin paljon että suorastaan hävettää.

Haluan vain olla laiha ja kaunis

Huomenna vihdoin taas työpäivä. 6 päivän työputki alkaa. Toivon pudottavani ainakin kilon tällä viikolla ja pari senttiä vyötäröltäni. Ja pysyä hoikkana. Koska painon pudottaminen ei ole niin vaikeaa, kuin hoikkana pysyminen.
Taidan tehdä pientä siivoamista ruokakaapissani...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti