Ja kaikkihan me tiedämme mitä se tarkoittaa? Käydään sukulaisilla ja mummulassa toivottamassa hyvää äitienpäivää ja osoitetaan niille äideille että välitetään.
Ja siitähän ne vaikeudet sitten alkoivatkin...
Olin nyt kuluneena viikonloppuna siis vanhempien luona, ja siinä sitten vierailtiin myös mummulassa. Ja meidän mummihan on sitten juuri sitä laatua joka tuo kahvipöytään viittä erilaista keksiä, kolmea erilaista pullaa ja kahta erilaista kakkua. Ja loukkaantuu jos kaikkea ei maista...
Siinä olin sitten aika pulassa. Lopulta sain mummin sitten tyytyväiseksi kun söin kaksi keksiä, muffinin, palan kuivakakkua ja palan täytekakkua. Valitettavasti mummuni oli vastuussa kakun leikkaamisesta ja tottakai siihen lautaselle mätkähti kolme kertaa isompi pala mitä olisin halunnut syödä. Ja sitä kermavaahdon määrää! YÖK!
Onnekseni, lähdin mummulasta suoraan bussipysäkille, joten heti kun olin tarpeeksi kaukana ja olin varma ettei kukaan nähnyt minua, oksensin mahdollisimman paljon herkuista ojanpenkkaan. Vähän karvas maku suussa vieläkin sen takia...
En kestä katsoa itseäni peilistä ilman vaatteita. Vanhempieni luona, kylpyhuoneessa on pikkupeilejä aseteltu niin että kun käy suihkussa, ei voi välttyä näkemästä itseään kokonaan. Tai siis lantiosta ylöspäin....
Luulin oikeasti laihtuneeni edes hiukan, varsinkin kun painonikin oli pudonnut taas pari sataa grammaa, mutta mitään muutosta ei näy vieläkään ulospäin. Vatsani on edelleen saman kokoinen kuin ennenkin, rasvaa ei ole lähtenyt yhtään. Eikä mummun kakkupöyät varmasti auttanut asiaa!!! Kylkiluut näkyvät jo, kun vedän syvään henkeä, mutta haluaisin ennemmin lantioluuni näkyviin... Solisluut minulla on näkynyt lähes aina josta olen aika kiitollinen. Rakastan solisluita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti